Hyödynnämme ketterän kehityksen työskentelymallia, jossa liiketoiminta ja tuotteen toiminnallisuus yhdistetään. Näin saavutetaan paras mahdollinen liiketoiminnallinen hyöty jokaisesta projektiin käytetystä eurosta. Mallissamme jokainen projektitiimi työskentelee oikean tuotteen parissa heti alusta asti rautalankamallien ja ulkoasusuunnitelmien sijaan. Käytämme lähtökohtana projektia varten tehtyä konkreettista prototyyppiä, jolloin on paljon helpompaa käsitellä suunnitelmia, arvioida projektiin kuluvaa työmäärää ja erityisesti tuoda esiin uusia ideoita. Kutsumme tätä mallia prototyyppilähtöiseksi kehitykseksi. Tämä malli mahdollistaa erittäin kustannustehokkaan ohjelmistokehityksen, jonka aikana asiakkaalla on realistinen kuva kokonaisuudesta ja mahdollisuus hallita sitä, mihin ja miten rahat milloinkin käytetään. Kehitysprosessi itsessään on läpinäkyvä asiakkaalle, jolloin pystytään tekemään asiantuntevia päätöksiä resurssien (rahan ja ajan) käyttämisestä kuhunkin yksityiskohtaan.

Prototyyppilähtöinen ohjelmistokehitys

Projektimme alkavat aina liiketoimintakonseptin suunnittelulla. Tässä vaiheessa on tärkeintä keskittyä kysymykseen Miksi kysymyksen Miten sijaan. On ensiarvoisen tärkeää, että kukin projektitiimin jäsen tietää, miksi projekti ylipäätään tehdään ja mitä päämääriä sillä pyritään ensisijaisesti saavuttamaan. Kun projektitiimin jäsenet tietävät mitä ja miksi tehdään, voimme helpommin tehdä ehdotuksia projektin aikana sen sijaan, että asiakkaan pitäisi aina määritellä jokaikinen yksityiskohta erikseen.

Liiketoimintakonseptin suunnittelun jälkeen teemme muutamassa päivässä prototyypin. Koska käytämme olemassa olevaa ohjelmistokehitysalustaa, voimme tehdä prototyyppejä hyvinkin nopeasti. Käymme läpi prototyypin asiakkaan kanssa ja teemme listan asioista, joita haluamme projektin edetessä tehdä - tätä kutsutaan tuotteen backlogiksi. Liiketoimintakonseptin, prototyypin ja tuotteen backlogin pohjalta teemme yksityiskohtaisemman projektisuunnitelman, jotta voimme sopia päiviä projektin osien valmistumiselle ja varata resursseja projektiin. Projektisuunnitelma on kuitenkin aina suunnitelma, joka voi muuttua, mutta sen pohjalta saamme suurpiirteisen kuvan siitä, mitä projektin miltäkin vaiheelta voimme odottaa.

Iteraatiot

Jokainen sprintti alkaa suunnittelulla, jossa poimimme tärkeimmiksi valittuja ominaisuuksia ja toiminnallisuuksia tuotteen backlogista toteutettavaksi. Päivitämme myös projektisuunnitelmaa, tuotteen backlogia ja joskus jopa liiketoimintakonseptia sprintin suunnittelussa. Suunnittelun jälkeen valikoitu tiimi alkaa työstää projektia. Käytämme tarpeisiimme hieman räätälöityä Scrum-toimintamallia kaikissa projekteissamme. Projektitiimi rakentuu pienistä 3-6 henkilön tiimistä, joka työskentelee lyhyissä kahden viikon mittaisissa iteraatioissa. Suurimmassa osassa Mearran projekteja Drupalia käytetään korkean tuottavuuden takaavana kehitysalustana. Kehitystyö Drupalilla on 90% oikeiden komponenttien valitsemista, asetuksien säätämistä ja käyttäjärajapinnan kanssa työskentelyä ja ainoastaan vähän todellista ohjelmoimista.

Projekteissamme pidämme viikottaisia vertaistarkasteluja, joissa yleensä kaksi projektitiimiä eri projekteista keskustelee noin tunnin kaikista projektiinsa liittyvistä osa-alueista. Vertaistarkasteluiden avulla voimme ylläpitää projektiemme korkeaa laatua toteutuksissa ja saada reaaliaikaista palautetta suunnitelmista silloin, kun niihin on vielä helppo tehdä muutoksia. Vertaistarkastelujen lisäksi pidämme myös erillisiä laadunvarmistuskeskusteluja (QA) projektien kiinteänä osana. Projekteissa, joissa julkaisemme uuden version olemassa olevasta sivustosta, jatkuva integraatiotestaus on erityisen tärkeää.

Jokainen sprintti päättyy sprintin tarkasteluun, jossa perehdymme projektissa valmistuneisiin osiin. Tarkastelu kertoo meille myös, toteutuvatko projektitiimin alkuperäiset arviot ajankäytöstä. Jokainen sprintin tarkastelu opettaa meitä paremmiksi arvioimaan projektin eri osa-alueisiin kuluvaa aikaa tulevaisuudessa. Sprintin tarkastelun yhteydessä pidämme myös sprintin retrospektiivisen arvioinnin. Retrospektiivinen arviointi on tärkeä vaihe, jonka avulla voidaan parantaa työskentelymallejamme asiakkaan kanssa, menetelmiämme, työkalujamme ja kaikkia projektityön osa-alueita. Sprintin tarkastelu ja retrospektiivinen arviointi antavat meille ajantasaisen kuvan projektista ja kehittävät edelleen projektitiimiä ja -mallia.

Työskentely

Työskentelytapamme kussakin tehtävässä on hieman erilainen, kun mihin yleensä on totuttu.

Koska työskentelemme olemassa olevan tuotteen kanssa, aloitamme jokaisen projektin tekemällä prototyypin. Prototyyppi takaa kaikille projektissa mukana oleville kattavan kuvan siitä, miten käyttökelpoinen haluttu toiminnallisuus olisi. Prototyyppi helpottaa kaikkien projektin osa-alueiden suunnittelua ja suunnitteluprosessi voidaankin aloittaa prototyypin pohjalta. Kun yhdistämme liiketoiminnalliset tavoitteet ja käyttäjäkokemuksen, voimme tehdä asiantuntevia päätöksiä projektin yksityiskohdista. Joskus päädymme tekemään uudelleen suuren osan olemassa olevasta toiminnallisuudesta, jotta saavuttaisimme liiketoiminnalliset tai käyttäjäkokemuksen asettamat tavoitteet. Joskus taas hyödymme suuresti kehitetystä prototyypistä. Käyttämällämme työskentelytavalla eri vaihtoehdot kustannuksineen ovat hyvinkin läpinäkyviä, jolloin projektin kokonaiskustannuksiin vaikuttavat päätökset voidaan tehdä suoraan suhteessa eri vaihtoehtoihin.

Prototyyppilähtöinen työskentelytapamme on kuitenkin ylivertainen pääasiassa siitä syystä, että malli keskittyy maksimoimaan projektin liiketoiminnallisen hyödyn eikä rakentamaan pidemmän päälle merkityksettömiä pienempiä yksityiskohtia. Kun ohjelmistokehitystä tehdään toteuttamalla ensin perinteisiä ulkoasusuunnitelmia ja rautalankamalleja, on huomattavasti helpompaa takertua visuaalisiin yksityiskohtiin sen sijaan että keskityttäisiin projektin keskeisimpiin osa-alueisiin konseptuaalisella tasolla. Prototyyppilähtöinen työskentelytapa on läpinäkyvämpää ja antaa asiakkaalle mahdollisuuden valita jo lähtökohtaisesti haluamansa suunnan kehitystyölle. Lisäksi prototyyppi auttaa kehittäjiä ymmärtämään yrityksen liiketoiminnallisia tarpeita ja saa käyttäjäkokemussuunnittelijan työskentelemään tiiviimmin lopputuotteen parissa. Useimmissa tapauksissa työskentelytapamme tarkoittaa sitä, että voimme toteuttaa sivuston suuremmassa mittakaavassa tai keskittyä viimeistellympiin yksityiskohtiin siellä, missä ne todella tuovat lisäarvoa sivustolle lisäämättä kuitenkaan kustannuksia. Työskentelytapamme on myös huomattavasti helpompi koko projektitiimille: se vähentää oletuksia ja arvauksia ja takaa huippulaatuisen lopputuloksen.